Mies lähti baariin kavereittensa kanssa ja mun ilta on menny katsoessa huonoja leffoja. Eipä silti valittamista, oon ollu jo lähes kivuton tänään. Viime yö meni vielä särkylääkkeiden voimalla ja ihmeiden ihme, sain nukuttua aamulla vielä kolme tuntia kortisonin oton jälkeen (yleensä se piristää niin, että ei toivoakaan unesta). Palautumista. Sitä tää on.
Äiti soitti aamupäivällä, kertoi että mun veljenpoika (hän on myös kummipoikani) on joutunu sairaalaan korkean kuumeen vuoksi. Sain iltasella kuulla, että kummipojalla on keuhkokuume. Huomiseen asti ovat ainakin sairaalassa. Hirveä kun niin pieni on niin sairas. Kummipoikani on vasta vähän yli vuoden vanha. Mutta, jos nyt saatais se sairastelukierre pysäytettyä. Takana on jo monta korvatulehdusta ja monta kuumetta parin kuukauden sisällä. Ajatukset on kyllä pikkumiehen luona sairaalassa kuin myös veljeni ja hänen vaimonsa.
Tänään mielialakin on pysynyt suht tasaisena. Varmasti auttaa, että oon paremmassa kunnossa ja kivut ovat jo siedettävämmät. Haaveena olis huomenna päästä kaupungille kattoon vanhojen autojen kulkuetta, kun kavereiden autokin on siellä mukana. Sen näkee kyllä sitten vasta huomenna, mikä vointi on. Inhottava kun ei pysty tekemään mitään sitovia suunnitelmia, kun aina pitää pitää avoimena peruuttaminenkin, jos vointi mulla yhtäkkiä huononeekin.
Hyvää vappua kuitenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti