keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Päivä 1

Aamu alkoi pitkästä aikaa kivuilla. Huhtikuun alussa olin vihdoin niin hyvässä kunnossa, että pääsin jälleen käymään kävelylenkeillä. Nyt olen kuitenkin kävellyt liikaa liian nopeasti ja molemmat kantapäät ovat kipeytyneet. Tästä johtuen olen pitänyt muutaman päivän tauon kävelyille, että saisin jalkani kuntoon. Tämä tauko kuitenkin vaikuttaa huonosti maksaani. Oikeassa kyljessäni on paineen tunnetta ja kipua. Lääkärit ihmettelevät, että mistä se johtuu. Mistä minä sen tietäisin! Tiedän vain, että liikunta auttaa, kunhan se on rauhallista liikuntaa. Nyt kipuja kuitenkin on ja tämä saa minut ärtyneemmäksi kuin normaalisti. Avomieheni kävi ostamassa minulle jäätelöäkin saadakseen minut paremmalle tuulelle. Ihanasti tehty. :)

Tänään on toinen päivä pienemmällä kortisoni annostuksella. Nyt odotellaan, jos se vähän auttaisi näihin mielialan vaihteluihin. Olen temperamenttinen ihminen muutenkin. Eikä kortisonin syönti ole tosiaankaan helpottanut tilannetta. Kortisoni tosiaan aloitettiin maaliskuussa. Aluksi annostus oli 30mg ensimmäiset 2vko, seuraavat 4vko söin 20mg päivässä. Koska maksa-arvot lähtivät niin hyvin laskuun, aloitettiin pääsiäisen jälkeen 15mg päivässä. Nyt odottelen kirjettä gastron polilta, missä kerrottaisiin seuraavan verikokeen aika ja puhelinaika lääkärille. Tällä kertaa olisin kyllä halunnut käydä lääkärillä ihan henkilökohtaisesti. Kovasti on tullut kysymyksiä lisää kortisonista ja AIHista. En esimerkiksi tiedä missä vaiheessa sairauteni todettiin, kuinka pitkälle se on edennyt ja minkälainen ennuste minulla on. Tiedän, että tämä on erittäin harvinainen sairaus, eivätkä lääkärit ehkä ole täysin perillä tästä vielä, mutta kaipaisin silti jotain infoa. Tai edes että minun kanssani keskusteltaisiin kunnolla ilman jatkuvaa kiirettä. Ja tällä kertaa päätetään myös saikun jatkosta. Teen pätkätöitä (yllättäen) eli minulla ei ole tuttua paikkaa minne palata. Tämä jo itsessään tuo paljon stressiä. Miten markkinoit itseäsi töihin, kun aina ei voi olla varma voinko aamulla tulla töihin vai olenko liian sairas. Myöskään mielialanvaihtelut eivät todellakaan sovi työhöni. Jotain tälle tilanteelle pitäisi saada tehtyä. Töihin olisi ihana päästä, viimeistään sitten kun mieli pysyis vähän paremmin hallinnassa.

Huomenna onkin erilainen päivä. Tiedä sitten mitä se tuo tulessaan. Toivottavasti hyviä uutisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti