Päivä 52

Joulu sujui hyvin. Meillä oli perhejoulu vanhempieni luona. Se olikin sitten viimeinen tällä porukalla. :) Enempää en voi sanoa. Joulu oli ihana. 

Saa nähdä sitten mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Seuraavaksi sitten jotain muuta.

Löysin muutaman kappaleen joita olen pyöritellyt ympäri. Niiden sanat auttavat. Sanovat minun puolesta ajatukseni. Minun ei tarvitse keskittyä omiin ajatuksiin, kun voin keskittyä niihin lauluihin. Siinä mun ajatukset tällä hetkellä. En osaa kertoa mitä mietin. Pää ja tunteet on ihan sekaisin. Ja tajusin, etten voi/halua kertoa niistä kenellekään. Koska jos sanon ne ajatukset ääneen, niistä tulee totta. Olen kirjoittanut tästä samasta asiasta joskus ihan blogin alkuaikoina. Saatan pyöritellä jotain ajatuksia mielessä pitkäänkin sanomatta niitä ääneen tai kirjoittamatta, koska kun johonkin ajatukseni puran, ne muuttuvat. Ne tulevat todeksi. Ne eivät ole enää vain minun salaisia ajatuksia vaan ne ovat julkisia. Ja joudun myöntämään, että olen oikeasti niitä ajatellut. Sekavaa? Ehkä muille, mutta näin minun ajatukset toimivat. Ja tällä hetkellä miettimäni asiat ovat sellaisia, joita en halua myöntää miettiväni, vaan ne pelottavat minua. Elämäni muuttuisi jälleen, enkä halua sitä. En jaksa nyt. Helpompi vain jatkaa tätä samaa rataa. En ehkä ole onnellisempi, mutta se on vain helpompaa. 

 Hmm.. sekavaa tekstiä. Anteeksi.

Päivä 51 (uusi normaali)

Seuraan Youtubessa muutamaa kanavaa (olen tästä aiemmin maininnutkin). Perjantaina katsoin videon, jossa Hank kertoo elämästään kroonisen sairauden kanssa. Tämä video oli minulle todella silmiä avaava kokemus. Vaikka hänellä on eri sairaus kuin minulla, hän puhui elämisesta kroonisen sairauden kanssa myös yleisellä tasolla. Ehkä tärkein mitä minulle jäi käteen siitä videosta on:

“No matter who you are, there’ll be times when your old normal isn’t normal anymore. You will lose normal and you will have a new normal. And that’s what chronic disease is. It’s a new normal.”

—	Hank Green (talking about chronic diseases)

Minulla on nyt uusi normaali. Vanha normaali ei enää päde, vaan sen tilalle on tullut uusi normaali, minun normaali. Se on erilainen kuin vanha, mutta se ei ole yhtään sen huonompi, se on vain erilainen. Tämän kun saan sisäistettyä, ehkä pystyn vihdoin hyväksymään aihin osaksi minua. Koska se on minun normaalini.
Linkitän videon vielä loppuun, jos joku haluaa sen katsoa.